Helsingin Paperipaja on vuonna 2019 perustettu yhdistys, jonka tilat sijaitsevat Roihupellon taidekorttelissa Helsingissä. Yhdistys sai alkunsa, kun kuvataiteilija Emma Peura sai mahdollisuuden hankkia hollanterin, eli paperimassakoneen. Emma peräänkuulutti paperihenkistä porukkaa tuttavapiirissään ja löysi viisi kollegaa, joita paperinteko kiinnostaa. Yhdessä he perustivat yhdistyksen, jolle löytyi tilat vuoden 2020 alussa. Yhdistyksen jäsenet ovat Emman lisäksi kuvataiteilijat Maria Valkeavuolle, Outi Koivisto, Susanna Autio, Astri Laitinen ja Irma Tonteri. Konstrundanin aikana Helsingin Paperipajassa on aina kerralla paikalla vähintään kaksi yhdistyksen taiteilijaa. Emmalla, Marialla ja Outilla on lisäksi omat työhuoneet pajan yhteydessä, joihin myös voi tutustua Konstrundanin aikana.
Vaikka Helsingin Paperipaja koostuukin kuudesta taiteilijajäsenestä, yhdistys on voittoa tavoittelematon, kaikille ekologisesta taiteesta ja käsityötaidoista kiinnostuneille avoin yhdistys. Se on ainoa laatuaan Helsingissä, sillä pääkaupunkiseudulla ei ole 20 vuoteen ole ollut vastaavaa toimintaa. Lähin paperipaja sijaitsee Lahdessa. Kunhan koronatilanne sallii, Helsingin Paperipaja on käynnistämässä kurssitoimintaansa. Pajan yhtenä tarkoituksena on ylläpitää paperinteon käsityötaitoa ja aluksi opettaa ainakin länsimaisen paperin tekoa kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tällä hetkellä paja tarjoaa vain mini-perehdytyksiä jo aikaisemmin paperintekoon tutustuneille taiteilijoille. Jäsenistä Irma Tonteri on pitkän linjan tekijä, joka on käynyt Nepalissa ja Japanissa asti oppimassa paperintekoa, joten voi olla että jatkossa kurssitarjonta laajenee.
Kurssitarjonnan lisäksi perustajajäsenillä on oma tutkimusprojektinsa, Kuitulaboratorio. Sen tarkoituksena on etsiä kotimaisia materiaaleja paperin valmistukseen, mutta laboratorio ei tähtää vain paperintekoon, vaan sillä on myös nykytaiteellinen ilmaisutarkoitus ja se tutkii paperitaidetta laajemmin. Jokainen jäsen tuo toimintaan oman näkökulmansa. Maria Valkeavuolteen tausta on video- ja äänitaiteessa ja hän tuo yhdistyksen toimintaan käseitteellisemmän lähestymistavan paperiin.
-Minua kiinnostaa paperin tekotapa tapahtumana ja esimerkiksi pellavapaperin ääni, Maria kertoo. Yhdessä jäsenet haluavat pohtia mitä paperi on ja mitä se voi olla, sekä mikä paperin paikka on digitalisoituvassa maailmassa.
Vaikka jokaisella jäsenellä on oma taiteellinen uransa ja suhteensa paperiin, jäsenet myös tekevät asioita yhdessä. Vastuu työpajassa on pyritty jakamaan tasaisesti, kaikki osallistuvat johonkin, mutta elämäntilanteet huomioiden. Kuitulaboratorion lisäksi he suunnittelevat muita yhteistyöprojekteja ja ovat hakeneet näyttelyaikaa paperitaidenäyttelylle vuodelle 2022. Tästä voi saada esimakua Konstrundanin aikana, sillä silloin yhdistyksen jäsenet pystyttävät pajaan paperitaidenäyttelyn, jossa voi tutustua jäsenten töihin sekä paperintekoon. Näyttelyssä on esillä eri paperintekokuituja.
-Esimerkiksi vanhat farkut, nokkonen, paju, tankoparsan kuoret ja raparperi kelpaa paperiksi, Outi kertoo.
Lisäksi yleisö saa itse kokeilla paperintekoa Konstrundanin aikana. Pajalla tulee olemaan valmista paperimassaa, josta vierailijat saavat itse kokeilla tehdä paperia. Myynnissä on taiteilijoiden omien teosten lisäksi myös pieni erä käsintehtyä paperia. Mistä materiaalista tämä paperi valmistetaan, taiteilijat eivät vielä ole päättäneet.
****
Voit vierailla Helsingin Paperipajalla Konstrundan-viikonloppuna 4.-5.9 klo 11-17.
Text: Ida Taavitsainen
Foto: Minna Kurjenluoma